SYÖVÄT

MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA

VATSALAUKUN KIERTYMÄ

Mahalaukun laajentuman ja kiertymän etiologia on epäselvä, mutta tutkimuksissa on

löytynyt useita altistavia tekijöitä. Useilla koiraroduilla näyttää olevan perinnöllinen
taipumus sairastua (Glickman ym. 2000b). Tilaa esiintyy useimmiten suurilla ja
jättirotuisilla koirilla, kuten tanskandoggi, saksanpaimenkoira, dobermanni ja
isovillakoira (Brockman ym. 1995). Myös weimarinseisoja, bernhardinkoira,
gordoninsetteri sekä irlanninsetteri ovat riskirotuja (Glickman ym. 1994). Sekarotuiset
koirat näyttäisivät olevan vähemmän alttiita (Glickman ym. 1994). Puhdasrotuisilla
suurilla ja jättirotuisilla koirilla on noin 24 prosentin todennäköisyys sairastua
(Glickman ym. 2000a). Koira, jonka sukulainen on sairastunut mahalaukun
laajentumaan ja kiertymään on suuremmassa riskissä sairastua myös itse (Schellenberg
ym. 1998, Glickman ym. 2000b). Perinnöllisyys voi liittyä perittyyn vartalon muotoon,
persoonallisuuteen ja temperamenttiin. Koiraa, jonka lähisukulaisella on ollut sairaus,
ei pitäisi käyttää jalostukseen (Glickman ym. 2000b). Käytännössä tätä on usein vaikea
noudattaa, koska omistaja ei välttämättä ole tietoinen koiransa sukulaisten sairauksista.
Koira voi sairastua mahalaukun laajentumaan ja kiertymään minkä ikäisenä tahansa,
mutta riski kasvaa iän myötä (Glickman ym. 1994, Elwood 1998, Theyse ym. 1998,
Glickman ym. 2000a, Glickman ym. 2000b). Korkealla iällä ei kuitenkaan ole
vaikutusta kuolleisuuteen (Brockman ym. 1995, Brourman ym. 1996). Tyypillinen ikä
sairastua on 10-12 vuotta, joten moni lähisukulainen voi vielä olla terve, kun koiraa
käytetään jalostukseen, mutta sairastua myöhemmin elämänsä aikana (Glickman ym.
1994, Glickman ym. 2000a).