LAHTI -17.8.2016......
Otteita JTOsta:
4.1.5 Yhteenveto populaation rakenteesta ja jalostuspohjasta
Rodun jalostuspohjan laajuus
Tehollinen populaatio rodussa on pieni. Esimerkiksi ulkomaan tuonnit (Espanja, Ruotsi) eivät laajenna
Suomen pyreneittenmastiffien geenipohjaa. Espanjan tuonnit eivät ole tähän mennessä laajentaneet
jalostuspohjaa, koska esi-isät ja emät ovat samoja molempien taustalla. Täytyisi löytää sellaisia linjoja, joita
ei olisi niin paljoa käytetty.
Rodulle aloitettu monimuotoisuuskartoitus (MyDogDNA-pilotti 2012-2013) antaa kuitenkin toivoa siitä, että
rotu on muita rotuja monimuotoisempi, jopa monimuotoisempi kuin määrältään suuremmat rodut.
Vieläkin pitää tarkkailla sukusiitosasteita ja ettei samoja koiria käytettäisi liikaa.
Tärkeimmät jalostuspohjaa kaventavat tekijät
Jalostukseen käytetään edelleen liikaa samoja uroksia usealle nartulle. Pitäydytään tiettyä linjaa ja sukua
edustavissa koirissa ja pelkästään niitä käytetään jalostukseen. Näyttelyissä menestyneiden urosten kysyntä
on kova ja niitä kysytään usealle nartulle. Täytyy löytää myös ns. pihan perän koiria, jotka eivät käy
näyttelyissä, mutta joille on PEVISAn vaatimat terveystutkimukset tehty.
--------------------------------------------------------------------------------------------------------
EPILEPSIA
Terveyskyselyn mukaan epilepsia on todettu noin 5 prosentilla koirista.
Epilepsia on toistuvia kohtauksia aiheuttava aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka on koiran yleisin
neurologinen sairaus. Kohtauksien luonne vaihtelee ja koiralla voi olla tajunnan, motoriikan, sensorisen
toiminnan, autonomisen hermoston ja/tai käyttäytymisen häiriöitä..
Ensimmäinen epilepsiakohtaus tulee useimmiten nuorena, 1-5 - vuotiaana, mutta perinnöllinen epilepsia voi
alkaa missä iässä hyvänsä. Epilepsiaa ei voida parantaa, vaan koira tarvitsee lääkitystä koko loppuelämänsä
ajan. Lääkityksen aloituspäätökseen vaikuttaa kohtauksien esiintymistiheys ja vakavuus.
Epilepsiaa sairastavaa koira ei saa käyttää jalostukseen. Samoin on vältettävä sellaisten riskilinjojen
yhdistämistä, joiden tiedetään tuottaneen epileptikkojälkeläisiä, niin kauan kun rodulle ei ole olemassa
geenitestiä, jonka avulla sairauden kantajuus voidaan todeta.
Lähde: Ell Nina Menna, Vetcare Oy ja Mäntsälän eläinlääkäriasema
------------------------------------------------------------------------------------------------------
6.5 Toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelman seuranta
Pyreneittenmastiffit ry: hallitus tekee vuosittain toimintasuunnitelman, joka hyväksytään vuosikokouksessa.
Yhdistys tiedottaa rotuun ja sen jalostukseen liittyvistä asioista lehdessään ja internetissä. Internet-sivuja
kehitetään jatkuvasti ja niitä pyritään hyödyntämään tehokkaammin tietojen keräämisessä.
Jalostustarkastuksia järjestetään vuosittain. Lisääntynyt jäsenmäärä mahdollistaa useampien
jäsentapaamisten järjestämisen maantieteellisesti laajemmalla alueella. Sekä jalostustarkastuksia että
yhdistyksen tapahtumia on tarkoitus järjestää tasapuolisesti sekä etelässä että pohjoisessa.
Vuosina 2014 ja 2015 järjestetään erikoisnäyttelyt. Monimuotoisuuskartoitusta jatketaan ja päämääränä
on, että vuoteen 2017 mennessä saataisiin yli sadan pyreneittenmastiffin näytteet.
Tuomarikoulutusta järjestetään vuonna 2014.
JTO:n ja Pevisan vaikutuksia seurataan tilastojen avulla. Uuden JTO:n laatiminen käynnistetään viimeistään
vuonna 2018.